Mistä on meidän talomme tehty?

Punaisesta tiilestä,

Mustasta homeesta,

Ruskeasta ruosteesta,

Magnolia maalista,

Beigestä kokolattiamatosta,

eikä paljoakaan muusta.

 

Punaisesta tiilestä

Tässä kun mietin asuinhistoriaamme täällä Englannissa, sekä Irlannin saarella, niin huomasinkin yhtäkkiä, että en ole asunut kuin yhdessä talossa, joka ei ollut punaista tiiltä. Sekin kai oli, mutta oli rapattu yli jollain, mikä joskus oli kai ollut valkoista. Useimmat talot, joissa olen asunut, ovat olleet viktoriaaniselta aikakaudelta, yleensä sieltä 1880-luvulta. Pohjaratkaisut ovat olleet sen mukaiset. Irlannissa tuli asuttua sellaisessakin paikassa, jossa ei ollut kuin tiiliseinä. Eli siis ei ollut kahta seinää, jonka välissä olisi ollut eristeitä. Onneksi tässä samassa talossa oli myös avoin takka, joka lämmitti sen verran, että juuri siinä yhdessä huoneessa tarkeni nukkua. Nykyään ei enää saa takassa polttaa mitään, mistä tulee savua, eli savuttomia palavia materiaaleja saa kyllä. Useimmista asunnoista on kuitenkin takat pistetty umpeen, joskus niinkin heppoisesti, että savupiippua ei ole laitettu umpeen ja takan eteen on vain laitettu joku vanerista tehty "seinäke". Sitä takan ulinaa voi sitten aikansa iloksi kuunnella tuulisella säällä, jos ei muuta tekemistä keksi.

Nykyisessä asunnossamme, jossa siis on kaksi huonetta, WC kylpyhuone, eteiskäytävä ja sellainen keittiö, johon mahtuu seisaalleen kaksi, on kolme patteria. Kaksi patteria on olohuoneessa ja yksi makuuhuoneessa. Talvella meillä ei siis ole minkäänlaista mahdollisuutta lämmittää kylpyhuonetta eikä keittiötä. Kun muutin asuntoon marraskuun alussa, minulla ei ollut kuukauteen lainkaan huonekaluja. Murehdin hiukan sitä,joutuisinko elämään pelkillä nuudeleilla kuukauden, kun ei ollut jääkaappia. Ei tarvinnut. Meillä kun on ikkunoissa vain yksi lasi, niin keittiön ikkunalaudalla oli niin kylmä, että ruoka ei siinä istuessa mennyt pilalle. Oli itse asiassa kylmempi kuin mitä se jääkaappi olisi ollut.

Mustasta homeesta

Tässä seitsemän vuoden aikana olemme asuneet seitsemässä eri asunnossa  (tai minä seitsemässä ja avomies kuudessa). Näistä asunnoista kahdessa ei tarvinnut erikseen lämmittää vettä, vaan lämpimän suihkun sai kun halusi. Näissä kahdessa paikassa oli sähköpumpulla toimiva suihku. Eli sellainen laatikko, jossa on numerollinen väännin vähän kuin hellassa. Siten painetaan napista virta päälle ja nautitaan sekä lämmöstä, että kovista desibeleistä. Sähkösuihku nimittäin pitää aikamoista hurinaa. Sähkösuihku luonnollisesti toimii sähköllä.

Muissa paikoissa vesi on lämmitetty yleensä joko öljyllä tai kaasulla. Suosittelen lämpimästi, ettette KOSKAAN muuta öljylämmitteiseen asuntoon. Paitsi, että öljy maksaa järkyttävästi ja sihen pitää aina laittaa ainakin 300 puntaa könttänä rahaa, niin öljytankkien sisältö saatetaan varastaa säännöllisesti. Meille ei koskaan onneksi näin käynyt. Niin kyllä kävi, että kun asuimme öljylämmitteisessä ns. "hyvin tuulettuvassa" talossa, niin meillä meni lämmitykseen melkein 300 kuussa. Sillä kertaa meni helmikuussa niin paljon rahaa pelkkään lämpöön, että meiltä yksinkertaisesti loppui raha, ja söimme kaksi viikkoa jauhosta tehtyä velliä ja hyvin epäonnistunutta yritelmää mämmistä, jonka väänsin kaapin pohjalta löytämistäni maltaista. Typerintä siinä oli se, että lämpö karkasi välittömästi. Talossa oli melkein yhtä kylmä kuin jos emme olisi lämmittäneet lainkaan. Olisi ollut kannattavampaa investoida parempaan villapaitaan ja ostaa lopulla ruokaa.

Kaasu on edullisin lämmitysmuoto ja nyt haikeasti kaasuhellaa muistellen on pakkoa sanoa, että sillä saa tehtyä todella hyvää ruokaa. Lämpöä tulee paistinpannulle tasaisesti ja nopeasti. Jos vesi pitää lämmittää erikseen, suihusta voi haaveilla noin kaksi tuntia sen jälkeen kun lämmityksen on laittanut päälle. Vesi pysyy tankissa lämpimänä vaihdellen riippuen siitä miten hyvin tankki on eristetty. Nykyisessä asunnossamme vesi pysyy kuumana helposti parikin päivää, jos sitä ei kaikkea ole siihen mennessä käyttänyt. Meillä ei juurikaan suihkutella, vaan käydään kylvyssä. Meillä nimittäin ei ollut ollenkaan suihkua ja jouduimme sen hankkimaan itse. Emme tietenkään asentaneet jonkun toisen omistamaan asuntoon uutta sähkösuihkua, vaan ostimme letkun, joka paineella työntää veden suihkun päästä. Jos ammeessa seisoo, paine suihkussa ei riitä veden tuomiseksi ylös. Suihkua voi siis käyttää vain jos ammeessa istuu. Talvella suihku olisi liian kylmä muutenkin lämmittömättömässä kylpyhuoneessa.

Sähkölämmitystä on kahdenlaista, joko talossa on sähkömittari, tai sitten pre-paid sähkö, joka siis ostetaan kaupasta kortille ja ladataan kotona sähkömittariin. Tällä on helppo seurata omaa sähkönkulutusta, mutta yleensä lämmitys on näin kalliimpaa kuin mittarilla oleva sähkö. Jos mittari menee tyhjäksi, niin sähköt katkeavat heti, paisti viikonloppuisin. Silloin sähköt katkaistaan vasta maanantaina klo 9. Kortissa on aina vitosen verran hätäsähköä, eli jos sähköjen mentyä kortin lykkää laitteeseen, se ottaa kortilta hätäsumman, joka siis on velkaa. Kun seuraavan kerran lataat ostamasi sähkön mittariin, se ottaa kortilta velan pois. Meillä on onneksi sähkömittari siivouskomeron perällä, mutta on niitäkin joissa on epäkäytännöllinen sähkölaatikko ulkoseinässä. Myös kaasu saattaa olla pre-paid kortilla.

No kun nyt sitten takat on pistetty umpeen ja talon sisällä ei ole lämmitystä tai minkäänlaista ilmanvaihtoa (muuta kuin ne vetoisat nurkat), niin hometta löytyy taatusti. Suomessa asunto on myyntikelvoton, jos sieltä löytyy hometta. Täällä emme ole vielä koskaan asuneet talossa, jossa ei ole näkyvästi hometta. Se ei kuitenkaan ole sellaista mitä Suomessa. Täällä ei juurikaan ole hahtuvamaista, hengitysteihin menevää pölisevää hometta, vaan se on märkää ja mustaa. Esimerkiksi seinäpinnalla kylpyhuoneessa on meillä aina isoja, mustia läiskiä, jotka pesemme viikottain pois valkaisuaineella. Myös ikkunoiden sisäpinta menee homeeseen. Väliseinät ovat yleensä hyväkuntoisia, mutta ulkoseinät ovat niin kosteat, että jos tapettia on, niin se nousee, kupruuntuu ja jopa irtoaa.

Ruskeasta ruosteesta

Ei liene yllätys, että kaikki metallinen ruostuu kosteissa olosuhteissa. Meillä jopa ruoanlaittovälineet ovat alkaneet keittiössä ruostua itsekseen, vaikka eivät ole märkinä tiskialtaassa. Happetuminen on myös yleistä kun puhutaan kodinkoneista.

Magnolia maalista

Suomessa vuokra-asunnon seinän väri on yleensä se perus "maalarin valkoinen". Täällä se on "magnolia". Kuulostaako eksoottiselta? Magnolia värisävyä voi kuvailla sanoilla "haalean kellertävä". Se siis on enemmän keltainen, mitä valkoinen, mutta ei niin keltainen, että olisi keltainen. Itse asiassa magnolia on hyvin masentava väri. Tähän mennessä vain yhdessä vuokra-asunnossamme ei ole ollut magnolian värisiä seiniä. Siinä asunnossa seinän väri oli osittain magnolia, paitsi makuuhuoneessa, jossa se oli "sairaalan vihreä". Mahdollisesti ainoa värisävy, joka on vielä masentavampi, mitä magnolia.

Kokolattiamatosta

Jos lattia on kylmä, eikö voisi vaan laittaa jalkaan villasukkia? Ei voi.

Englantilainen päällystää koko lattian matolla. Tämä on mielestäni hirvittävän epäkäytännöllistä. Kokolattiamatto kuluu nopeasti, näyttää rumalta ja on täysin mahdoton pitää siistinä. Useimmilla ihmisillä onkin pölynimurin lisäksi oma mattopesuri. Muuten ei elämästä tulisi yhtään mitään. Sitten vielä kävellään sisällä kengät jalassa. Keittiössä ei onneksi ole kokolattiamattoa, vaan muovimatto. Jos itse saisin valita, pitäisin kokolattiamaton sijaan normaalia lattiapintaa, jonka päällä on sellaiset isot matot, jotka voi viedä ulos ja tampata. Lattian voi sitten pestä.

Täällä ei muutenkaan tampata mattoja tai vuodevaatteita, vaikka olisikin normilattia. Vanhempani lähettivät minulle Suomesta mattopiiskan, että sain vuodevaatteeni tomutettua. Täällä ihmeteltiin, että "Miksi et vain osta uutta peittoa? Eiväthän ne niin paljon maksa." Tämä kuvaa täydellisesti paikallista kulutuskulttuuria. Mattopiskan olen nähnyt Englannissa kahdessa paikassa.

1. maaseutumuseon seinällä museohuoneessa 'Näin meillä elettiin ennen'.

2. antiikkiliikkeen ikkunassa

Vuodevaatteeni tamppasin takapihan pyykkinarulla ja maton suurella tuskalla aidan päällä. Eihän täällä tietenkään mitään mattotelineitä ole.

Ei paljostakaan muusta

Elävätkö kaikki englantilaiset tosiaan sitten näin? Eivät tietenkään. Omistusasunnoissa asuvilla ihmisillä on lähes poikkeuksetta tuplalasitetut ikkunat ja hyvin tuuletetut keittiöt ja kylpyhuoneet. Kenenkään seinä ei ole magnolian värinen. Kokolattiamatto saattaa löytyä, mutta seinissä on taatusti eristeet.

Jos vuokraat jollekin toiselle asuntoa, miksi laittaisit sen mukavaan kuntoon? Vanha kollegani omistaa oman asuntonsa (jonka asuntolainan lyhennys on saman verran, mitä hän joutuisi vastaavasta maksamaan vuokraa) ja on tänä vuonna laittamassa asuntoonsa tuplalasistusta. Kuuden ikkunan ja yhden oven tuplalasitus maksoi hänelle 7000 puntaa. Tämä on siis enemmän mitä puolet hänen vuosipalkastaan. Kuka haluaa tuplalasittaa vuokra-asunnon ikkunat, jos vuokraa ei kuitenkaan voi pyytää juurikaan enempää? Asunnon vuokra-arvo ei siis nouse. 

Rakennustekniikka on myös menneeltä aikakaudelta. Vaikka asunto olisi uusi, siihen silti laitetaan usein epäkäytönnölliset sekoitehanat, joissa kylmä ja kuuma vesi tulevat kumpikin omasta hanastaan. Oli asunnossa sitten suihkukaappi tai kylpyammeen yllä oleva suihku, kylppärissä ei koskaan ole lattiakaivoa, vaan vesi jää lattialle seisomaan. Suihkukaapissakaan lattia ei vietä viemäriin päin, vaan on tasainen. Kyllähän näitä aina tulee ihmeteltyä: "Jos tämä olisi minun asuntoni niin tekisin kyllä X, Y ja Z."

 

Näistä on meidän talomme tehty.

Omaa maa mansikka, muu maa mikä?

Muutamat marjat menevät suomalaisilta aina tuopposessa sekaisin. Kun opiskelin Suomessa, meillä oli opintoneuvonnan viereisellä seinällä iso ilmoitustaulu, jossa oli työpaikkailmoituksia. Sieltä löytyi säännöllisesti virallisia rekrytoijan mainoksia, joissa luki, "Haluatko töihin Englantiin...?" Työn sijainniksi ilmoitettiin sitten esimerkiksi 'Belfast, Englanti'. Tästä meni herne nenään useamman kerran, vaikkei asia sinänsä minua koskenut.

Nyt seuraa lyhyt maantiedon oppimäärä. Te lapset ja lapsenmieliset, ovathan silmät tarkkana, niin vedetään kartta esiin. Termejä on opittavaksi: Iso-Britannia, Yhdistyneet Kuningaskunnat ja Englanti.

Yhdistyneet kuningaskunnat - United Kingdom

Tähän kuuluvat Englanti, Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Isle of Wight, sekä Mansaaret. Tämä ei siis ole mikään synonyymi sanalle 'Englanti'.

Iso-Britannia

Arvasit varmaan jo, että tämäkään ei ole synonyymi 'Englannille'. Iso-Britannia termiä käytetään varsin laajasti kattamaan kaikki Yhdistyneisiin kuningaskuntiin kuuluvat alueet lueteltuna yllä. Täällä päässä määriteltäisiin "Mainland Britain and Northern Ireland". Iso-Britannia on siis pinta-alaltaan suurin Britteinsaariin kuuluvat saari.

Britteinsaaret

Tähän kuuluvat:

Iso-Britannia, Irlanti, Mansaari, Wightsaari, Orkneysaaret, Shetlandinsaaret, Fair Isle, Hebridit, Rockall, Anglesey, Lindisfarne, Mull, Jura, Islay, Arran, Bute, Scillynsaaret, Lundy ja Kanaalisaaret.

Miksi Irlanti on vedetty yli? Jos menet Irlannin tasavaltaan ja viittaat Irlantiin osana Britannian saariryhmää saat vähintään turpaasi. Huonomminkin saattaa käydä. Irlanti taisteli varsin verisesti itsenäisyytensä puolesta ja edelleen Irlannin saarella Pohjois-valtion ja tasavallan ihmisten välillä on kränää siitä kenen "puolelle" halutaan tai pitäisi kuulua. Tämän suhteen ihmiset osaavat olla täälläkin aika poliittisesti epäkorrekteja. Kun muutimme Pohjois-Irlannista Englantiin huomasimme nopeasti, että ihmiset viittaavat kaikkiin Irlannin saarelta tuleviin kutsumalla heitä irlantilaisiksi. Oma mieheni on syntynyt ja kasvanut Pohjois-Irlannissa ja hänellä on brittiläinen passi. Hän ei pidä lainkaan siitä, että häntä kutsutaan 'irlantilaiseksi'. En usko, että Suomessakaan ruotsinkieliseltä aleelta tulevat olisivat kovin ilahtuneita, jos heitä alettaisiin kutsua ruotsalaisiksi.

"Haluatko töihin Englantiin? Laajentava yrityksemme etsii vastavalmistuneita ammattilaisia Cardiffiin, Walesiin"

Mikähän tässä meni väärin? Varmaan nyt viimeistään tiedät. 'Englantiin' kuuluu vain Englanti ja lisäksi Wightin saari, joka on Ranskan ja Iso-Britannian välissä. Se on niin lähellä Britannian päätä, että mieheni viittaa erottavaan vesialueeseen 'jokena'.

Nämä termit ovat hyödyllisiä myös postia lähettäessä. Jos nimittäin laitat postiosoitteeksi "Belfast, UK" se tulee kyllä perille, mutta posti ei Suomesta mene silloin suoraan Pohjois-Irlantiin, vaan se kiertää Lontoon kautta. Tässä menee postipäiviä hukkaan. Kannattaa siis ihan suoraan laittaa posti siihen maahan, mihin sen haluaa päätyvän, oli se sitten Pohjois-Irlanti, Wales tai vaikka Jerseyn saari.

Ja terveiset sinulle, jos olet rekrytoija: Älä nolaa itseäsi.

 

Saisiko olla teetä?

Minä rakastan teetä. Perheeni lähettää minulle jouluisin Suomen päästä tuttuja makuja, Keisarin morsianta, Tiikein päiväunta ja niin edelleen. Englanti on tunnetusti teenjuojien maa. Mielessäni kuvittelin, miten ihanat teevalikoimat odottaisivat minua marketin hyllyllä kun muuttaisin.

Unelmat osoittautuivat kyllä harhakuvitelmiksi. Englantilaiset kyllä juovat teetä, nimensä veroisesti. Suomalaiseen makuun se tee on yhtä ja samaa. Minulle on aivan sama lukeeko paketissa 'assam', 'darjeeling' vai 'English breakfast'. Suomeksi se on vain 'maustamaton musta'. En ole koskaan laittanut teehen maitoa tai sokeria. Täällä molempia tujautetaan mukiin niin kunnolla, että tee on ennemminkin pirtelöä. Ymmärrän kyllä miksi. Musta maustamaton tee ei nimittäin maistu eikä tuoksu yhtään miltään. Kaupasta löytyy hyllyriveittäin maustamatonta, mustaa teetä.

Maustettua mustaa teetä löytyy, jos perusmaku kelpaa. Earl grey ja Lady grey teetä löytyy joka kaupasta. Maustettua vihreää teetä löytyy myös mukavasti. Maustamatonta rooibosta saa ja kofeiinitonta mustaa ja vihreää teetä myydään myös marketissa.

Irtoteetä ei ole marketeissa minun kokemukseni mukaan lainkaan. Entisessä asuinkunnassani oli pieni tee- ka kahvikauppa. Se oli erikoisliike, jossa kahvinpavut jauhettiin toiveesi mukaisesti odottaessasi. Sieltä sai mustaa maustettua irtoteetä. Kahvin hinta oli erikoisliikkeeltä odotettavissa oleva, 3,49 puntaa/100g. Eipä tullut ostettua sieltä kahvia kuin jouluna.

Kahvi tosin on Englannissa hirvittävän kallista ihan muutenkin. Se tulee n. 250g pusseissa ja pussin hinta on merkistä riippuen siinä 3-6 punnan välillä. Joskus on tarjouksia, jossa neljän punnan paketteja saa kaksi kuudella punnalla. Enimmäkseen ihmiset juovat pikakahvia. En ole koskaan tavannut ketään, jolla olisi kahvinkeitin. Meilläkään ei sellaista ole. Eipä niitä suodatinpussejakaan sitten näy myynnissä. Tuoretta kahvia juovat hankkivat itselleen hauduttimen, joka siis on Englanniksi "cafetiere". Se on lasinen, sylinterin mallinen kaadin, johon purun laitetaan pohjalle. Kuuma vesi kaadetaan purujen päälle ja kahvin annetaan hautua. Kannessa on sisään työnnettävä varsi, jonka päässä on siivilä. Kun kahvi on hautunut, siivilä painetaan pohjaan ja purut jäävät sen alle, eivätkä tule mukiin kun kahvin kaataa ulos. Minä juon aina kahvini mustana. Näin tein myös Suomessa. Kahvin kalleutta harmitellessa olen kyllä myös huomannut, että se on laadultaan huomattavasti parempaa mitä Suomessa juomani kahvi. Lieneekö ero sitten oikeasti laadussa vai siinä, millaisessa maaperässä pavut ovat kasvaneet, mutta totuus on, että Suomessa kahvi ei mene alas enää lainkaan. On nimittäin pahaa.

Koitan aina tyrkyttää Keisarin morsianta vieraille. Tähän mennessä on kelvannut vain yhdelle. Yleensä haistelevat epäluuloisesti ja sanovat sitten, "Minä en pidä hedelmäteestä. Olisiko normaalia teetä?". Meillä on onneksi aina jemmassa sitä "normaalia" teetä. Itse en ole vielä koskaan ymmärtänyt millä logiikalla Keisarin morsiamesta saa "hedelmäteetä".